Mihin jäinkään?
Niin, tammikuun kirjankannet saatiin ajoissa valmiiksi, ja taas uusia Jules Verne -äänikirjoja on jossakin tuotantokoneiston sokkeloissa matkalla eteenpäin. Nyt edessäni on nippu kuvituskuvia Kirkkoon ja kaupunkiin; lupasin kaksi isompaa ja muutaman pienemmän kuvituksen, ja lyijykynäluonnoksille on jo saatu hyväksynnät. Piirrän vain puhtaaksi. Kuten asia ilmaistaisiin ystävieni sanoin: siinä ei kauan nokka tuhise.
Mutta kyllä siinä aikaa kuluu. Ennen kuin kuva on valmis, se on vienyt ajattelua, suunnittelua, korjailua ja hienosäätöä. Ja asioiden hautuessa aivojen poimuissa on käsilläkin jotain tekemistä, kuten lyijykynähahmotelmat yhä uusista päistä. Olen ihan äskettäin oppinut uusia tekniikoita piirtää ihmispää. Harjoittelen niin kauan, kuin kynä kädessäni pysyy.
Now, where was I?
Oh yes: the January batch of book covers got finished by deadline, and there are some new audiobooks of old Jules Verne novels in the works. At the moment there are a few illustrations for Kirkko ja kaupunki waiting to be done: I promised them two full-pages and some smaller illos, and the pencils have already been approved. Just to clean up, won't take a jiffy, like my friends would say.
It will take time, though. Before a picture is finished, it has taken some thought, planning, corrections and fine-tuning. And while things are simmering inside the brainpan, hands too have some stuff to do, such as pencil sketches of more and more heads. I have recently learnt new techniques to draw a human head, and will be practising as long as my hand can hold a pencil.
