Välkommen, bienvenue, welcome...

... En finsk serietecknare och -översättare önskar er välkomna.
... Un dessinateur et traducteur BD finlandais vous souhaite bienvenus.
... A Finnish cartoonist and comics translator wishes you welcome.

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Harjoittelua, harjoittelua.

Otin viikon mainoskasasta yhden valokuvan takin malliksi, kun treenasin lyijykynällä. Vaihdoin mallin pään ja kädet, jätin pois laukun. Lisäsin toisen ihmishahmon vierelle, kun paperilla oli tyhjää tilaa. Tuloksena kuva, jolle ei ole mitään käytännöllistä käyttöä: "cain't buy it, cain't sell it, cain't bottle it ether." Joten epäilen, ettei tule piirrettyä valmiiksi.


lauantai 2. maaliskuuta 2019

Ilta oopperassa - An evening at the opera

Oikeastaan se oli baletti, Kansallisoopperan baletti. Olen aikaisemminkin saattanut mainita, miten tanssijat ovat sitkeimpiä, notkeimpia, vahvimpia viihdetaiteen alueella. Teos oli Delibes'n Sylvia, tarina perustui Torquato Tasson aikaisempaan tarinaan, joka oli perustunut antiikin kreikkalaistaruun.

Jälkeenpäin kolusin huvikseni taustoja, ja sattuma johdatti minut Bouguereaun kuvataidesivuille. Hän oli niitä ranskalaisia 1800-luvun akateemikkoja ja eittämättä näkemisen arvoista aineistoa. Bouguereaun kuvien katselun jälkeen aloin hahmotella satunnaista sivuhenkilöä, joka saattaisi olla mukana vaikkapa Bacchuksen juhlakulkueessa. Triangeli on soittimista pienimpiä, itsekin olen paljon innostuneempi vaskipuhaltimista. Mutta tähän kuvaan tuo tuntui istuvan sopivasti.

Actually we were to see the ballet of the Finnish National Opera. I may have mentioned earlier how I think dancers are the toughest, most limber and strongest people in entertaiment. The show was Sylvia by Léo Delibes, based on an earlier story by Tasso, who had based his version on an ancient Greek myth.

Afterwards, I went to rummage some backgrounds, and chanced on an art website of Bouguereau's work. He was one of those French academics of 19th century, and certainly worth a look. After browsing through some of his images I began to sketch a little character who might have participated in Bacchus' procession, for instance. Triangle is one of the littlest music instruments; myself, I'm more attracted to brass horns. Anyways, here it seems to fit right nicely.


torstai 28. helmikuuta 2019

Toisille hevosten piirtäminen on ihan erikoisala - Some people draw horses as their speciality

Niin: lainasin lähikirjastostamme pari kirjaa eläinten anatomiasta, tarkoituksenani oppia jotakin hevosista (ja koirista, kissoista, sioista ja lehmistä). On olemassa sellaisiakin kuvittajia, jotka ovat keskittyneet pelkästään eläimiin, maalaten niistä muotokuvia ja sen sellaista. Itselleni lentokoneetkin tuottavat vaikeuksia vuosikymmenten harjoittelun jälkeen.

Yes, I checked out a couple of animal anatomy books at our local library, just to maybe learn a thing or two about horses (and dogs and cats and pigs and cows). There are those illustrators who have concentrated on animals, making animal portraits and such. I have not even mastered airplanes, after decades of study and work.


Hevosesta ei nyt ollut ihan valmista mallivalokuvaa.
There was no reference photo handy of the horse.

Kirjahyllyni sen sijaan on hyvin varustettu, jos tahdon löytää valokuvan vaikkapa Republic-tehtaan lentokoneista.
My bookshelf, on the other hand, is quite well equipped, if I want to find a photo of a Republic aircraft.

tiistai 26. helmikuuta 2019

Mysteerijoulupukki

Luulen, että tätä keskeneräiseksi jäänyttä guassityötä on joskus vuosia sitten maalattu jotain työturvallisuus- tai tapaturmavakuutusyhtiön mainosta varten. Sama se: tämä maalaus on jäänyt kesken. Ja nyt sen löysin. Hip hei, sanoisi joku tyhjästä innostuva.

Arkistojen availemista

Muutimme nykyiseen asuntoomme pian kymmenen vuotta sitten. Yhden kirjahyllyn välissä on jo kauan ollut pahvilaatikko, joka sisälsi sen aikaista... ei, paljon vanhempaa aineistoa. Tämä on jotakin, mikä on kulkenut muutoissa viime vuosituhannelta asti.

1990-luvulla asuin yksinäni Vantaalla ja opettelin maalaamaan akryyliväreillä. Ostajia kuville ei löytynyt, ehkä en edes niitä yrittänyt kovin innokkaasti kaupata, joten näitä on yhä jossakin varastoituna. Muistelisin tämän pienen akryylimaalauksen nimeksi "Kraken". Sikäli kuin sillä nyt olisi mitään merkitystä.

maanantai 18. helmikuuta 2019

Töiden lomassa pääsemme tekemään töitä.

Luonnokset etenevät: on jo päästy miltei kolmanteen kolmannekseen juonenkulusta, ja kunhan tarina on käyty läpi kertaalleen, voidaan aloittaa se oikea piirtäminen ja referenssivalokuvien tarkempi tutkinta.


Toistaiseksi apurahatahot ovat lähettäneet vain hylkäyspäätöksiä takaisin päin, mutta lienee pakko yrittää eteenpäin sillä ajalla, mitä liikenee töiden jälkeen nipistellä muiden töiden niukkojen palkkojen voimin.

Hessenin prinssi Friedrich Karlilla ei hänelläkään ollut helppoa Suomen monarkistien ajaessa asiaansa miten sattui. Ja suursotaakin Saksa oli häviämässä. Voi voi.

torstai 31. tammikuuta 2019

Työ tekijäänsä opettaa, sano - Learning on the job

Mihin jäinkään?

Niin, tammikuun kirjankannet saatiin ajoissa valmiiksi, ja taas uusia Jules Verne -äänikirjoja on jossakin tuotantokoneiston sokkeloissa matkalla eteenpäin. Nyt edessäni on nippu kuvituskuvia Kirkkoon ja kaupunkiin; lupasin kaksi isompaa ja muutaman pienemmän kuvituksen, ja lyijykynäluonnoksille on jo saatu hyväksynnät. Piirrän vain puhtaaksi. Kuten asia ilmaistaisiin ystävieni sanoin: siinä ei kauan nokka tuhise.

Mutta kyllä siinä aikaa kuluu. Ennen kuin kuva on valmis, se on vienyt ajattelua, suunnittelua, korjailua ja hienosäätöä. Ja asioiden hautuessa aivojen poimuissa on käsilläkin jotain tekemistä, kuten lyijykynähahmotelmat yhä uusista päistä. Olen ihan äskettäin oppinut uusia tekniikoita piirtää ihmispää. Harjoittelen niin kauan, kuin kynä kädessäni pysyy.

Now, where was I?

Oh yes: the January batch of book covers got finished by deadline, and there are some new audiobooks of old Jules Verne novels in the works. At the moment there are a few illustrations for Kirkko ja kaupunki waiting to be done: I promised them two full-pages and some smaller illos, and the pencils have already been approved. Just to clean up, won't take a jiffy, like my friends would say.

It will take time, though. Before a picture is finished, it has taken some thought, planning, corrections and fine-tuning. And while things are simmering inside the brainpan, hands too have some stuff to do, such as pencil sketches of more and more heads. I have recently learnt new techniques to draw a human head, and will be practising as long as my hand can hold a pencil.