Kaiku menneisyydestä (Sarjakuvafestivaalit 2011 - Korkkaripäivä)

Oho. Olin unohtanut tuon tapahtuman. Kylläpä olen joskus puhunut paljon ja nopeasti. Kiitos kaikille, jotka olivat myötävaikuttamassa asiaan.

Taustoista ja tutkimuksesta, taas

Otavan opiston kurssilla istui nuori mies, jolla oli suunnitelmissaan piirtää sarjakuva sotahistoriallisesta aiheesta. Katselin yli olkapään, kun hän sommitteli ruutujaan, huomauttelin lähikuvista ja kuvakulmien valinnasta, kysäisin joutilaasti, oliko se konepistooli ns. "grease gun" eli M3-mallinen amerikkalainen. No, sen piti olla saksalainen, joku MP-malli, ja tarkemmat luonnokset tehtäisiin myöhemmin. Luotan siihen, että valmis työ vielä nähdään.

On olemassa sellainen sarjakuvaharrastajien ryhmä, jolle taustojen ja kaluston "oikein" piirtäminen on erityisen tärkeää. Nämä ihmiset oikeasti laskevat niitinkannat panssarivaunun tykkitornista. Toiset taas keskittyvät tarinaansa, pelkistäen, ja taloa tai katua on merkkaamassa yksi vaakaviiva ja kaksi pystyviivaa. Itse haahuilen jossain siinä välimaastossa, koska huomaan (edes toisinaan) itsekin, milloin kauluksenkäänteen piirtämiseen alkaa kulua liikaa aikaa.

Tämän päivän piirros on esimerkki siitä taustatutkimuksen tasosta, jolle tavallisesti pyrin hahmotellessani sarjakuvaa. Onnekkaasti olin löytänyt kierrätyksestä vuoden 1968 Mitä Missä Milloin -hakuteoksen, jossa oli onnistunut uutiskuva seiväshyppääjästä ylittämässä rimaa, ja poimin hahmon asennon omaan tilannekuvaani, vaihtaen vain rekvisiitan. Paikallislehti Koillis-Helsingin lähitiedosta löytyi kuva jalkapallokentän laidalta, ja jäljitellen maalivahdin jännittyneen asennon lyijykynäluonnokseeni puin sitten hänen päälleen katuvaatteet. Auto on ulkomuistista vetäisty, katson ehkä myöhemmin, löytyisikö 1970-luvun Lincolneista hyvää kuvamateriaalia oikeasta perspektiivistä.

Kasvokuva on piirretty ilman malleja, ihan vain, koska tykkään piirtää hiuksia ja tyttöjä.