Mihin jäinkään?
Niin, tammikuun kirjankannet saatiin ajoissa valmiiksi, ja taas uusia Jules Verne -äänikirjoja on jossakin tuotantokoneiston sokkeloissa matkalla eteenpäin. Nyt edessäni on nippu kuvituskuvia Kirkkoon ja kaupunkiin; lupasin kaksi isompaa ja muutaman pienemmän kuvituksen, ja lyijykynäluonnoksille on jo saatu hyväksynnät. Piirrän vain puhtaaksi. Kuten asia ilmaistaisiin ystävieni sanoin: siinä ei kauan nokka tuhise.
Mutta kyllä siinä aikaa kuluu. Ennen kuin kuva on valmis, se on vienyt ajattelua, suunnittelua, korjailua ja hienosäätöä. Ja asioiden hautuessa aivojen poimuissa on käsilläkin jotain tekemistä, kuten lyijykynähahmotelmat yhä uusista päistä. Olen ihan äskettäin oppinut uusia tekniikoita piirtää ihmispää. Harjoittelen niin kauan, kuin kynä kädessäni pysyy.
Now, where was I?
Oh yes: the January batch of book covers got finished by deadline, and there are some new audiobooks of old Jules Verne novels in the works. At the moment there are a few illustrations for Kirkko ja kaupunki waiting to be done: I promised them two full-pages and some smaller illos, and the pencils have already been approved. Just to clean up, won't take a jiffy, like my friends would say.
It will take time, though. Before a picture is finished, it has taken some thought, planning, corrections and fine-tuning. And while things are simmering inside the brainpan, hands too have some stuff to do, such as pencil sketches of more and more heads. I have recently learnt new techniques to draw a human head, and will be practising as long as my hand can hold a pencil.
Välkommen, bienvenue, welcome...
... En finsk serietecknare och -översättare önskar er välkomna.
... Un dessinateur et traducteur BD finlandais vous souhaite bienvenus.
... A Finnish cartoonist and comics translator wishes you welcome.
... Un dessinateur et traducteur BD finlandais vous souhaite bienvenus.
... A Finnish cartoonist and comics translator wishes you welcome.
torstai 31. tammikuuta 2019
sunnuntai 13. tammikuuta 2019
Tekniikan hakemista
Aina toisinaan työn jossakin vaiheessa alkaa mietityttää, tuleeko kaikki tehdyksi oikein. Nyt, kun kahden kirjankannen maalaus on kesken, ei ruveta sellaista asiaa setvimään. Sen sijaan rentoudutaan kevyillä lyijykynähahmotelmilla. Kuvassa tällä kertaa insinööri, tai vähintään mekaanikko, kuuntelee tarkoin korvin, saavatko Hispano-Suizan 12-sylinterisessä kaikki sytytystulpat kipinää.
sunnuntai 6. tammikuuta 2019
Lavastusta
Ensimmäinen kerta, kun tein työtä näytelmäelokuvaan, oli 2000-luvun alussa, kun tuotannon moniosaaja Tarja Jakunaho soitti Aira Samulinin elämäntarinaan pohjautuneen Tango Kabaree -tuotannon tiimoilta. "Yhdessä kohtauksessa meillä on baaripöytä, ja sillä pitäisi olla muutamia olutlasin alustoja. Onnistuisiko niiden tekeminen?" Kysyin pari lisätietoa, pidimme lyhyen palaverin ja piirsin nämä. Kun elokuvan tarinassa on tärkeässä osassa liikkuminen paikasta toiseen, ovat nämä kuvitteellisten olutmerkkienkin tunnuskuvat liikenneaiheisia. Yhä vielä haaveilen omasta Ford Zephyristä. Jossa olisi moderni, toimiva tekniikka.
Olen iloinen saadessani kutsua Tarjaa ystäväksi tänä päivänäkin ja päästyäni työskentelemään hänen kanssaan ja alaisenaan Iron Sky -elokuvassa ja tulevassa Invisible Heroes -televisiosarjassa.
Olen iloinen saadessani kutsua Tarjaa ystäväksi tänä päivänäkin ja päästyäni työskentelemään hänen kanssaan ja alaisenaan Iron Sky -elokuvassa ja tulevassa Invisible Heroes -televisiosarjassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)