Tauko paikalla - Taking a break

Eilen olin tausta-avustajana tv-draamassa, ja kameraryhmän rakentaessa kuvaustilanteita meillä ekstroilla oli tyhjää aikaa käytettävänämme. Kahvittelimme, juttelimme ja puuhasimme omiamme. Minulla oli kynä ja paperia mukanani, joten pysäköin itseni sohvannurkkaan piirtelemään mm. tätä mielikuvituskaksitasoa. Kun luottaa omaan muistiinsa, saa aina myös epäillä havainto- ja hahmotuskykyään.

I was on a gig as a background extra on a tv drama yesterday, and while the crew were changing sets, we the extras spent our time having coffee, chatting and puttering about our business. I had my pencil and paper along, so I parked in the corner of the couch to draw, among other stuff, this imaginary biplane. When you rely on memory alone, you always get to doubt your ability of perception.

Kuvauksen jälkeen tein iltapäiväviisitin työhuoneelle, jossa työskentelevät kuvittajat Ossi Hiekkala (Archipictor), Jyrki Vainio, Stewart Gray ja graafikko Heikki Sallinen. Join kupin teetä ja ihailin ammattilaisten kädenjälkiä.

After the shoot I visited the studios of the illustrators Ossi Hiekkala (Archipictor), Jyrki Vainio, Stewart Gray and the graphic designer Heikki Sallinen. I enjoyed a cup of tea and admired the handiwork of the pros.

Makuasiat

Olin taas kerran kuntokävelylläni jäänyt notkumaan Malmin lentoaseman aidan luo, ja juttelin paikallaolijoiden kanssa. Yksi tapaamistani oli vanha lentäjä, joka ykskantaan totesi pikkukoneet "liian pieniksi". Minä taas muistin vielä vuosien takaiset riippuliito- ja ultrakevytlentotunnit, ja tunnen höyhenenkeveyden viehätyksen.

Something like a Smith Monoplane or an Andreasson BA-4, a single-seater, and aerobatic - stuff dreams are made of.

I'd stopped on my walk to hang by the Malmi airfield fence, and was talking with the people there. One of them was a senior pilot, who laconically deemed the light aircraft "too small". I, remembering the hang gliding and ultralight lessons years ago, know the allure of feeling light as a feather.