Lyijykynäluonnos

En vielä osaa arvata, milloin kuvaan saadaan värit, tai paljonko tahdon lisätä siihen taustaa. Tahdon silti näyttää tämän, ettei se jää kokonaan unohduksiin.

Lauantain Rakettikerhossa vallitsi siitä päivästä lähtien kiihtyvä kilpavarustelu.

Tulevan vuoden sarjakuvaprojektin julistus

Olen viime aikoina tutkinut taas taustoja uutta historiallista suurtyötä varten. Sain käsikirjoittaja, dramaturgi Matti Niemiseltä kiehtovan tekstin, joka kertoo sadan vuoden takaisesta sähläämisestä, kun Suomen valtiomuotokin oli vielä kovan hakemisen takana ja täällä oli aktiivinen ja innokas monarkistiryhmä, joka touhusi maamme kuninkaaksi Hessenin prinssi Friedrich Karlia.

Vanhojen valokuvien käyttö lähdeaineistona on siinä mielessä hankalaa, että tapahtumapaikkojen valokuvia useinkaan ei löydä, rakennukset ja katukuvat ovat voineet olla aivan erilaisia kuin googlen katunäkymissä (olihan tässä maailmansotakin välissä) ja henkilöiden muotokuvat ovat aina kovin virallisen näköisiä.

Hessenin prinssiparin valokuvatkin saattavat olla milloin tahansa otettuja ja sitten studiossa retusoituja, joten nuo nuoruudensilkoiset kasvot ovat mitä ovat. Prinsessa Margarethe vietti suruaikaa sodassa kaatuneiden poikiensa vuoksi, joten ainakin tiedämme hänen tässä tarinassa olevan aina mustissaan.

Kauan sitten tehty kansi vielä vanhempiin seikkailukertomuksiin

Tämän tein 2010 Juri Nummelinin Seikkailukertomuksia -lehden kanteen. Tarina, jota kansi kuvittaa, oli Kaarlo Julkusen 1920-luvulla kirjoittama Dzarir ja Nechedil. Aavikon eksotiikkaa siinä oikein kukkuramitalla.

Ranskan ilmasota suomalaisin silmin

Jälleen kerran olin 2015 saanut kuvittaa kannen Juri Nummelinin toimittamaan vihkoseen Amiensin hävittäjät ja muita lentotarinoita, pieneen kokoelmaan kertomuksia, jotka salanimi Maunu Jorva oli kirjoittanut Isku -lukemistolehteen 1941 tienoolla. Hiukan säikähdin lukiessani takakantta äsken uudestaan, kun kerrotaan tarinoiden sijoittuvan "ensimmäiseen maailmansotaan ja sen jälkeiseen aikaan", mutta rauhoituin taas, kun kannen kuvaamassa tarinassa Lentäjän laskutaito selvästi mainitaan Messerschmittit ja Bréguet 690 -pommittajat. Olin siis tehnyt taustatyöni oikein, ja tarinassa seikkaillaan jo toisessa maailmansodassa! Se toki on sen ensimmäisen mekkalan jälkeistä aikaa.

Yhä on hämärän peitossa tuon "Maunu Jorvan" oikea henkilöllisyys. Voisi olettaa hänen olleen jossain määrin ranskalaismielinen, ellei jopa frankofiili, tuolloin kovin saksalaisuuden hurmoksen valtaamien suomalaisten keskellä.

Seikkailuja maalla ja ilmassa

Lienen laiminlyönyt sen kulttuurityön kunnian toitottamisen, jota pääsemme nauttimaan säännöllisen epäsäännöllisesti Juri Nummelinin suunnasta. Hänhän on toimittaja, jonka ansiota on mm. laaja viihdelukemistotyyppisen aineiston pelastaminen unohduksen kaivosta. Hän on myös kutsunut minut muutamaankin otteeseen viihtymään työtehtävissä kuten tässä nähtävät kansikuvat harrastuspiirien julkaisuihin. Painokset ovat saattaneet loppua jo aikaa sitten, mutta itse kuviin olen varsin tyytyväinen.

Seikkailujen taivas on novellikokoelma erityisesti täynnä lentäviä koneita, jotka (ihan sattumoisin) ovatkin suosikkikoneitani. Ne nimittäin lentävät. Ja mitä hienompaa ihminen on olemassaolonsa aikana keksinyt, minä vaan kysyn!

Ruudinsavu taas on Länkkäriseuran lehti; sillä on vankka lukijakunta, jonka asiantuntemus ja syvällinen harrastuneisuus herättää kaltaisessani western-perinteen diletantissa väistämättä kunnioitusta. Tähän kunnioitukseen ymppäsin mukaan sen rajattoman ihailun, jota tunnen sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka todella ymmärtävät musiikin päälle.