Olen viime aikoina tutkinut taas taustoja uutta historiallista suurtyötä varten. Sain käsikirjoittaja, dramaturgi Matti Niemiseltä kiehtovan tekstin, joka kertoo sadan vuoden takaisesta sähläämisestä, kun Suomen valtiomuotokin oli vielä kovan hakemisen takana ja täällä oli aktiivinen ja innokas monarkistiryhmä, joka touhusi maamme kuninkaaksi Hessenin prinssi Friedrich Karlia.
Vanhojen valokuvien käyttö lähdeaineistona on siinä mielessä hankalaa, että tapahtumapaikkojen valokuvia useinkaan ei löydä, rakennukset ja katukuvat ovat voineet olla aivan erilaisia kuin googlen katunäkymissä (olihan tässä maailmansotakin välissä) ja henkilöiden muotokuvat ovat aina kovin virallisen näköisiä.
Hessenin prinssiparin valokuvatkin saattavat olla milloin tahansa otettuja ja sitten studiossa retusoituja, joten nuo nuoruudensilkoiset kasvot ovat mitä ovat. Prinsessa Margarethe vietti suruaikaa sodassa kaatuneiden poikiensa vuoksi, joten ainakin tiedämme hänen tässä tarinassa olevan aina mustissaan.
Ainakin historialliset sarjakuvat on usein samallai poseeraavia kuin mallina olleet valokuvat. Koska autenttisuus on mahdotonta ja jopa mahdoton todentaa, lienee parasta ottaa ronskimpi, historiascifistinen ote.
VastaaPoista