Katkelmien skanneja - scans of fragments

Joskus lukiessani kirjaa tai novellia, mietin,  miten hyvän sarjakuvan siitä saisi aikaiseksi - tai elokuvan, jos olisi muutama miljoona polttorahaa taskunpohjalla. Kaikki tiedämme, miten harvoin kirjojen elokuvasovitukset toimivat toivotulla tavalla, eikä tilanne sarjakuvienkaan suhteen ole ruusuinen.

Timo Surkan jo vuosia sitten (1998) julkaistussa novellikokoelmassa Cocktail Club on tarina Koiran ilma, jossa hyvinkin visuaalisina lukijan aivoihin pyörimään jääviä kohtauksia. Odotan jonkun tulevan rahatukun kanssa tilaamaan sarjakuvasovitusta; fyrkat voimme sitten jakaa Surkan kanssa.

Sometimes, when reading a novel or a short story, I wonder how well the story would translate into comics - or a movie, if there was sufficiently money to burn. We all know how rare it is for a movie adaptation to fulfill the expectations, and it's not exactly rosy on the comics scene, either.

Timo Surkka's collection of short stories was published years ago, and I found some scenes leaving really strong images in the reader's brain. I'm waiting for someone to come forth, waving a sheaf of money, ordering a comic adaptation; we could split the profits with Surkka.

Ja asiasta aivan toiseen: jatkan joutilasta lyijäriluonnosten pudottelua, koska en ole toistaiseksi onnistunut selvittämään näiden irtopalojen aiempia tahi myöhempiä vaiheita. Tämän lajienvälisen kohtaamisen näin unessa keväällä 2013.
And on to something else completely: I'll go on scattering these random pencil sketches around, because so far I haven't been able to figure out whatever'd happen before or afterwards. This interspecies encounter was shown to me in a dream in the spring of 2013.

Seuraava, hiukan samantapainen asetelma on ilmiselvä kaikuma 1970-luvulla lukemastani Hugo Prattin Corto Maltesen sarjakuvaseikkailusta Tristan Bantamin salaisuus. Henkilöillä ei ole vuorosanoja; luotan siihen, että nekin vielä paljastetaan minulle jollakin mystisellä tavalla. Tai sitten joku kirjoittaja tulee ja tarjoaa täydelliset repliikit. Kaikki on tietenkin piirrettävä alusta uudestaan.

This slightly similar layout is an obvious echo of a comic story I read sometime in the Seventies, Le secret de Tristan Bantam by Hugo Pratt. The characters lack dialogue; I am counting on that too to be revealed to me in some mystical way. Or perhaps a writer will pop up to serve the perfect lines on a platter. Everything will have to be redrawn from the start, that goes without saying.

...kanssasi merenrantaan ja piirrän kuvasi hiekkaan! - By the sea, by the beautiful sea.

Tämä on ollut sellainen maanantai, että totesin ihan pakolliseksi rentoutua iltapäivän päätteeksi. Saatan jalostaa lyijykynäpiirrosta myöhemmin tussilla siistimmäksi. Ia ia.

It has been such a Monday I deemed it absolutely necessary to relax for the rest of the afternoon. I might yet work over this pencil sketch with ink some time later. Iä iä.

"Jump in, the water's fine!" -Cthothra-

Babes With Planes - rough pencils

Yes, more pencil sketches. Want to make something out of it?

Sketches I've begun ages ago, but seldom get around to work further. Nobody seems to be wanting this stuff anyway, and as sometimes real work (the paying kind) interrupts these idle doodles, they tend to accumulate.

Niin, näitä lyijykynäluonnoksia on aloitettu aikojen kuluessa koko paljonkin, mutta koska kukaan tämänlaisesta työstä ei maksa, ja oikeat työt ovat tärkeämpiä, kuvat tahtovat jäädä kesken ja kasaantua hyllyyn.

Realism? Not my thing, really.

Mannertenväliset vaikutteet - Intercontinental influences (Pencil dumping for ever)

Taannoisen Frazetta-suitsutukseni jälkeen tulin jouten luonnostelleeksi myös vaatimattoman pätkän sarjakuvaa, puhtaasti harjoituksen vuoksi.
After having raved about Frank Frazetta in my recent post, I idly sketched a modest fragment of a comic story, for the sake of practice.

Kirjastosta löysin nipun Russ Manningin vanhoja Magnus -kokoelmia uusintapainoksina, ja muistin lapsuuteni kultaiset ajat, jolloin katselin lumoutuneena Manningin huippukiilloitettuja piirrosviivoja. Ja seuraukset ovat arvattavissa.
At the library, I found reprint collections of Russ Manning's old Magnus Robot Fighter stories, which reminded me of the halcyon days of my childhood, when I used to pore over Manning's polished lines. You can guess the consequences.

Jo aikaa sitten tulin hahmotelleeksi tyypillisen kohtauksen vanhan ystäväni, belgialaisen Francois Walthéryn Natasha -sarjakuvan seikkailuista. Tämä luonnos ei luultavasti tule kuitenkaan koskaan etenemään tämän pitemmälle, joten liitän sen tähän samaan päivitykseen.
Some time back I doodled a rather typical scene from the adventures of the stewardess Natacha, created by my old dear friend from Belgium, Francois Walthéry. This sketch is not likely to ever proceed any further, so I'll just add it to this post.

Lyijäripurkua, aina vain - Pencil dumping, on and on

Sairaspäivä. Kaikeksi onneksi nyt ei ole kiirekeikkaa lisäämässä yksinäisen ahertajan kuormaa. Joten skannaan vanhoja lyijäriluonnoksia odottamaan, milloin joku niistä pääsee eteenpäin. Sohvan vieressä on kyllä pätkä Mikko Ketolan uutta käsikirjoitusta Anni Isotalo -sarjakuva-albumiin Mystikkojen matka (alun n. 15 sarjakuvasivuun), ja Esa Niskasen osaksi piirretty ilmasotatarina, mutta juuri nyt ne eivät etene, ei näillä lihaksilla.

Sick day. Luckily there is no urgent job to overload the lone worker. So, I'll just scan some old pencil sketches to wait for something to move along. There is a script from Mikko Ketola for the first 15 pages of the next graphic novel in our Anni Isotalo series, by the couch, and the partly inked air war story by Esa Niskanen, but for the moment, they simply have to be left till later.

Lyijäripurkua, jatkuu - Pencil dumping, cont'd

Tänä viikonloppuna Helsingissä on sarjakuvafestivaalit. Sopivasti vauhtiin päästyäni tungen tänne näkyviin lyijykynähahmotelmia sekalaisista pikkujutuista, joita en ole saanut tänäkään vuonna eteenpäin. Pysykää kanavalla.

It is the Helsinki Comics Festival weekend. Feeling I'm on a roll here, I'll keep parading these unassorted sketches for stuff I haven't been advancing one jot for yet another year. Stay tuned.

Lyijykynäilyä harjoituksen vuoksi - Penciling for practice

Olen masentanut itseäni lukemalla vanhojen ammattilaisten haastatteluja. Piirtäjien on ilmeisesti aina pitänyt olla yli-ihmisiä, jotka silmää nopeammin pyöräyttävät 22 sivua sarjakuvaa, jotta saisivat kupillisen riisiä ja matonkulman päänaluseksi. Näiden sankaritarujen lukemisen jälkeen on yhä vain turhemman oloista yrittää lyijätä jotain, mikä menee tussikynävaiheessa piloille, eikä tämmöiselle tietenkään olisi ostavia markkinoitakaan. Joten harjoittelu on hyödytöntä.

I have been reading interviews of the old pros, and this has rather depressed me. Apparently, the cartoonists have always had to be superhuman performers, turning out comics pages by the dozen just to afford a bowl of rice and a carpet corner to sleep on. After reading these heroic tales it is all the more frustrating to even try to pencil something that will only turn to crap at the inking stage, and of course, there would not be any market for the stuff anyhow. So, it is useless to practice.

Lopettamattomat sarjakuvat - Unfinished comics

Kun näitä näkyy olevan jonkin verran varastossa, niin puran  jotain tänne. Olisipa nopean kirjoittamisen lahja, ja puhtaaksipiirtämisen taito.

As these seem to be stockpiling otherwise, I'll just unload some here. If only I had the talent of fast writing, and the skill to ink neatly.