Edellinen ilta meni töissä, ja katsoin ansainneeni kävelylenkin lähiseudulle päivänvalon aikaan. Otin kamerani mukaan, jos vaikka kanahaukka lentelisi taivaalla, tai Malmin laskukierroksessa näkyisi kiintoisaa liikennettä, tai tiheikön jänis taas näyttäytyisi. Linssin eteen pomppasikin aivan muuta jännää.
Having spent the previous evening at work, I figured I deserve a leisurely daytime walk in the neighborhood. I took my camera along, in case I'd see a goshawk in the sky, or meet the hare living in the bushes close by. Instead, I found quite something else exciting.
 |
| "Dumping garbage prohibited". Yeah. |
 |
| Electrolux. |
Kivikon Sortti-aseman vieressä on alue, jonkalaista nuoruudessani kutsuttiin "tyhjäksi tontiksi", en tiedä, mitä ne nykyään virallisesti ovat. Alueelle on siirretty lähiseutujen räjäytystyömailta paljon kiveä, ja myöhemmin (kuten ilmeisesti myös aiemmin) nurkkiin on hissunkissun kertynyt yksi jos toinenkin ullakontyhjennyskuorma tai ongelmajäte.
Not far from the local problem waste retrieval station, there is an area that in my youth would have been called an "empty lot", I have no idea of what such places are called today. Loads of rock from demolition sites have been brought here, and later (as apparently before) quite a few attic cleanups and some problem waste have also been quietly brought here.
 |
Etualalla: IKEA -hyllykkö. Taustalla joku siivouskuorma.
An IKEA bookcase. In the background, some spring cleaning. |
Minua saa vapaasti haukkua viherpiipertäjäksi, mutta suoraan sanoen minua eivät ole niinkään paljon häirinneet metsistä löytyvät satunnaiset polkupyöränrungot tai autonvanteet, eivät metsään hajoavat nojatuolit tai edes henkilöautot.
I don't mind being labeled "green", but I don't really have any serious problem with occasional bicycle frames, wheelrims or easy chairs, or even trashed automobiles rotting away in the woods.
 |
| Opel Ascona B. Otaksun - I suppose. |
Tällä kertaa kuitenkin tuntuu jokin raja ylittyneen. Aukion reunaan oli purettu autolasti lasikuituromua sekä öljytynnyreitä ja kanistereita, joiden tarkkaa sisältöä en käy arvailemaan.
Tämä parinsadan metrin päässä Helsingin ympäristöpalveluitten jätteenvastaanottoasemasta. Ja viidentoista metrin päästä kulkee oja, joka laskee vastikään tarmokkaasti maisemoituun
Viikinojaan. Jos jokin noista tynnyreistä (joista toisissa ei toki ole tulppaa ei korkkia) alkaa vuotaa, arvailen öljyn aika viipymättä hakeutuvan alamäkeen. Valokuvassa se oja on tuon maavallin toisella puolella. Ehkä se valli on kuin ongelmallisen Talvivaaran kaivoksen turva-altaan seinä. Ehkä ei.
Now, though, I feel a limit has been crossed. At the edge of the clearing, someone had unloaded a truckload of fiberglass waste, and some oildrums and canisters, the specific contents of which I shall not try to guess. This only a couple hundred meters from the problem waste station, and fifteen meters from a waterway that flows into the local landscaping achievement, the Viikinoja. Should one of those drums (some of which are uncapped, even) spring a leak, my guess is the oil will be heading downhill in a hurry. In the photograph the ditch runs behind that wall of earth. It may be like the walls of the safety pools in the problematic Talvivaara mine. Then again, it may not.
 |
Ja moottorisi suorastaan kehrää.
Makes your engines purr, doesn't it?. |
Ilmoitin asiasta kaupungin ympäristötarkastajille, ja jos kyse on jostakin aivan harmittomasta, olen häirinnyt heidän työrauhaansa syyttä. Katsoisin kuitenkin, että jos tällä viikolla on tapahtunut ympäristörikos, syypäät olisi kiva saada kiinni ennen isompia vahinkoja.
I let the city environmental inspectors know, and if it turns out to be something quite harmless, I have unnecessarily disturbed their work. The way I see it, though, is that if an environmental crime has been committed this week, it would be nice if the culprits be caught before something really goes wrong.
