Kun itsensä päästää repsahtamaan - Letting oneself go

Eilen tein ajanvarauksen hammastarkastukseen. Piti jo viime vuonna, mutta oli muita kiireitä sillä hetkellä. Nyt purukalusto kuitenkin käydään kunnolla läpi; tiedän yhden vanhan amalgaamipaikan irronneen, toiselta puolelta hammas on lohjennut, jotkut paikat ovat kuluneet niin, että leivästä jää seesaminsiemeniä ja muuta röhnää hampaankoloon. Varattu hammaslääkäriaika on kesäkuussa.

Sain sentään käydyksi leikkauttamassa hiukset, kevään kunniaksi. Kuvitellaanpa, miten hankalaa olisi supersankareilla, joiden tukankasvuun ei pure maapallolainen saksiteräs.

Yesterday, I managed to make an appointment for a dental checkup. Should have done a year ago, but things got in the way. Now, however, the chewing apparatus will be looked into properly; I already know an old amalgam filling was lost, another molar is cracked, and some fillings have eroded so that sesame seeds from bread get lodged in the gaps. The dentist's chair awaits in June.

At least I got a haircut, to celebrate the spring. Let's imagine the difficulties superheroes would have, for their hair couldn't be cut by earthly scissor steel.